Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Kylmälaitteet

Koneellinen jäähdytyslaite

Koneellisen jäähdytyslaitteen käyttövoima saadaan joko auton moottorista tai se on varustettu omalla moottorilla. Kylmäkone, joka ottaa käyttövoiman auton moottorista, vaatii toimiakseen auton moottorin käyntiä, jolloin täytyy huomioida tyhjäkäyntiä koskevat säädökset. Näitä kylmäkoneita käytetään yleensä pakettiautoissa ja kevyissä kuorma-autoissa.

Kylmäkone on yleensä varustettu myös sähkömoottorilla, joka käyttää kylmäkonetta auton ollessa pidempään pysäköitynä tai laivamatkan aikana. Perävaunuissa ja konteissa diesel/sähkökäyttöisen kylmäkoneen täytyy toimia ilman, että se on kytkettynä ajoneuvoon. Tällaisia kylmäkoneita käytetään myös irrallisissa konteissa ja merikonteissa.

Koneellisen jäähdytyslaitteen jäähdytysteho perustuu hyvään ilmankiertoon. Puhallus tapahtuu edessä ylhäällä olevasta kylmäkoneen yläosasta ja ilma palaa koneelle sen alaosasta. Kuormatila täytyy rakentaa niin, että hyvä ilmankierto on mahdollista, esim. etuseinän sisäpuolelle asennetuilla profiileilla. Myös kuormatessa tulee esteetön ilmankierto ottaa huomioon.

Riittävänä ilmankierron tasona pidetään n. 30–40 kertaa tunnissa kuljetettaessa pakasteita. Tuoreita kasviksia kuljetettaessa ilmankierron pitäisi olla n. 60–80 kertaa tunnissa. Kylmälaitteen puhaltimen ilmamäärä ja puhallusilman lähtönopeus pitää mitoittaa niin, että ilma saavuttaa myös kuormatilan takaosan. Kuormatussa ja suljetussa kuormatilassa sisätilan paine ja ilmankierron vastus kasvavat sitä enemmän mitä suurempi on ilman lähtönopeus. Esimerkiksi kuormatussa täyspitkässä puoliperävaunussa, jonka takaovet ovat auki, ilmanpaine on 0 pa ja kylmäkoneen ilman tuotto 5500 m3 /h. Kun ovet suljetaan, kuormatilasta on mitattavissa 450 pa paine, ja vastaavasti ilman tuotto on 4600 m3/h. Suurin osa kuljetusvahingoista johtuu huonosta ilmankierrosta.

Koneellisten jäähdytyslaitteiden täytyy täyttää ATP-sopimuksen edellyttämät vaatimukset, jos niitä käytetään ATP–koreissa.

 

Eutektinen varaaja

Kuljetusvälineessä voi olla kylmän lähteenä kylmävaraaja. Varaaja koostuu joko yhdestä tai useammasta suolaliuoksella tai ns. eutektisellä geelillä täytetystä levystä. Varaajat kylmennetään yleensä yön aikana tai ennen kuljetuksen alkamista erillisellä sähköllä toimivalla koneistolla. Eutektisia varaajia käytetään suhteellisen pienissä kuormatiloissa, lyhytkestoisessa jakelussa. Tyypillisessä lähialuejakelussa varaajien kylmäteho riittää noin 5 tunnin ajaksi. Mikäli eutektisellä varaajalla varustettu kuormatila luokitellaan ATP-sopimuksen mukaan, se kuuluu jäähdytettyjen kuormatilojen luokkaan.

 

Kryogeeninen kylmälaite

Kryogeenisen kylmälaitteen jäähdytysteho perustuu nestemäiseen hiilidioksidiin (CO2). Kryogeenisessä lämmönsäätölaitteessa säiliöön varastoitu nestemäinen, n. -50 °C lämpötilassa ja 9 barin paineessa oleva hiilidioksidi kulkeutuu paine-eron vaikutuksesta putkiston ja solenoidien kautta höyrystimille. Solenoidit säätelevät hiilidioksidin määrän höyrystimessä. Höyrystimessä nestemäinen hiilidioksidi ”imee” itseensä lämpöä höyrystinpuhaltimien kierrättämästä kuormatilan ilmasta, jolloin se alkaa höyrystyä. Tämän jälkeen kaasumaiseksi muuttunut hiilidioksidi, joka sisältää nyt kuormatilan lämpöä, johdetaan putkea pitkin ulkoilmaan. Lämmitys tapahtuu ajoneuvon moottorin jäähdytysnesteen avulla kierrättämällä sitä höyrystimessä sijaitsevan erillisen kennon kautta. Verkkokäytöllä lämmitys tapahtuu lämmitysvastuksilla.

Kalusto soveltuu kaupunkijakeluun, koska kylmälaite ei pidä juurikaan ääntä toimiessaan. Lämpötilanhallinta on kehittynyt laitteiden kehittyessä, ja nykyään voidaan hyvinkin tarkkaan säätää haluttu kuormatilan lämpötila. ATP-luokituksessa kalusto luokitellaan koneellisesti jäähdytetyksi (FRC-X tai FNA-X).

 

 

Lähde: Lämpötilahallittavien elintarvikekuljetusten logistiikkaopas